Joo, oli kokonaan unohduksissa tämä blogi, mutta nyt sen taas löysin ja päätin aloittaa taas raapustelun.

Viime kirjoituksesta onkin vierähtänyt rutkasti aikaa ja tällä välin on tapahtunut paljon. Olen mm. ollut nyt naimisissa kaksi viikkoa maailman parhaimman miehen kanssa. Meillä on myös lapsettomuushoidot meneillään, joten silläkin saralla on edistystä tapahtunut. Mulla on siis pcos, jonka takia lasten saanti on hankalampaa. Nyt pistän itseeni Puregon-nimistä hormonia vielä tänään ja huomenna, ja sen jälkeen sunnuntaina SeKS:n ultraan ja näkee kuinka lääke tehoaa. Ja toivottavaa olisi, että mahdollisimman pian tulisi se kauan toivottu plussa. Tämä tauti nimittäin ei parane ajan kanssa vaan päinvastoin.

Olisi kiva vaihtaa ajatuksia saman vaivan kanssa kamppailevien kanssa, joten jos joku sellainen vahingossa sattuu tänne blogiin eksymään, niin ottakaapa yhteyttä. Yksin ei ole hyvä olla näin vaikean asian kanssa.